Mitä humusvesihankkeen päätyttyä? Vesistökunnostusverkosto, Järwiviki, Vesinetti

20.12.2013

Mitä Humusvesihankkeen jälkeen Ylä-Satakunnassa? Humusvesihanke oli hanke, joka ei voi päättyä. Vesien kunnostamisen ja kuormituksen pienentämisen eteen tarvitaan paljon työtä. Tämä työ jää enenevässä määrin kansalaisten harteille. Avuksemme on kehitetty erilasia välineitä, mallintamistapoja ja väyliä rahoituksen saamiseksi. Yhtä suotuisa edistys kuitenkin vaatii. Ja se on aktiivisuutta! Humusvesihankkeen puolesta toivomme intoa jatkaa työtä vesien hyväksi. Katseet on kääntyvät paitsi toiminnanharjoittajien ja maatalousyrittäjien vesiensuojelutahtoon, myös omaan tahtoomme. Lisäksi kuntapäättäjät olisi saatava hereille! Heidän käsissään on pitkäjänteiset ohjelmat, tiedon systemaattinen keruu. Tässäkään suhteessa aktiivisuutta ei voi sysätä Ely-keskuksille tai velvoitetarkkailun hoidettavaksi. Tarvitsemme aitoa kiinnostusta, hyvää vesiensuojeluohjelmaa ja yhteistyökykyä, jotta vesiemme tila voisi pikkuhiljaa kohentua ja säilyä siellä, missä säilyttämisen arvoisia vesiä vielä on. Huomiota humusvesiin hanke toivottaa menestystä, voimaa ja aktiivisia osallistujia Kuivasjärven , Parkanojärven ja Kovesjärven käynnissä oleville hankkeille!

 

 

Vesienhoidossa kansalaisille on varattu merkittävä rooli niin vesienhoitotoimenpiteiden alkuunpanemisessa, suunnittelussa kuin toteuttamisessakin. 

 

 

Järviwiki on järvestä kiinnostuneiden kohtaamispaikka

Oman vesistön hoidon voi aloittaa Järviwiki-verkkopalvelussa. Se on kaikille avoin yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä. Järviwikissä voi muun muassa muokata järven esittelytekstiä, ylläpitää havaintopaikkaa ja kirjoittaa järven keskustelupalstalle.

 

”Tavoitteena on, että Järviwikistä kehittyy virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa ranta-asukkaat, mökkiläiset ja muut järven käyttäjät yhdessä seuraavat järven tilaa ja keskustelevat mahdollisista kunnostustoimista. Järviwikissä voi myös sopia ja ilmoittaa kokouksista ja talkoista”, kertoo Järviwikin kehittäjä ja ylläpitäjä, SYKEn verkkotoimittaja Matti Lindholm.

Kustannustehokkain toimenpide riippuu valuma-alueesta

Jos vesistö on huonossa kunnossa, ennen toimiin ryhtymistä on tärkeä selvittää, mitkä kunnostustoimet olisivat tehokkaimpia ja mistä saataisiin paras hyöty suhteessa käytettäviin rahoihin. Kustannustehokkain toimenpide riippuu usein valuma-alueen ominaisuuksista.

”Jos esimerkiksi valuma-alueella on paljon kaltevia peltoja, niin näille pelloille perustetut suojavyöhykkeet tai talviaikainen kasvipeitteisyys ovat usein kustannustehokkaimpia toimia. Jos sen sijaan valuma-alueella on loivia peltoja, lannoituksen vähentäminen tai kosteikon rakentaminen voi olla tehokkaampaa”, sanoo SYKEn suunnittelija Turo Hjerppe.

Vastaavasti, jos valuma-alueella on esimerkiksi paljon metsätaloutta tai turvetuotantoa, niin kannattaa panostaa toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat näiden sektoreiden kuormitukseen.

Vesinetti vesienhoidon ammattilaisille

Vesistöjen tilan seurannan ja mallinnuksen ammattilaisille on rakennettu Vesinetti-verkkopalvelu. Siinä on monipuolinen karttakäyttöliittymä, jonka välityksellä voi jakaa yksittäiseen vesimuodostumaan liittyviä seurantatietoja, ennusteita, arviointituloksia ja hoitosuunnitelmia.

”Vesinetissä olevien välineiden ja tietojen avulla asiantuntija voi selvittää vesimuodostuman nykyisen kuormituksen ja tilan sekä arvioida hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavan kuormitusvähennyksen. Näiden perusteella voidaan muodostaa mahdollisimman kustannustehokas toimenpideyhdistelmä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden kustannuksia on myös mahdollista verrata parantuneesta tilasta virkistyskäytölle syntyviin hyötyihin”, SYKEn tutkija Niina Kotamäki selventää.

Osaa Vesinetin sisällöstä on mahdollista selata vierailija-tunnuksilla, mutta useimpien toimintojen käyttäminen vaatii käyttöoikeuden hakemista Suomen ympäristökeskuksesta. Vesinetin käytännön toteutuksesta vastasi Oy Arbonaut Ltd.