Luonnossa nyt!

Globaali interaktiivinen metsäkartta tapahtuneista  metsämuutoksista. 

Nasan metsäkartta on uskomattoman tarkka. Katso vaikka oman lähimetsäsi muutokset. Suomen kohdalla näkyy myös selkeästi Asta-myrskyn tuhot vuonna 2011.

18.5.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki 

Päivitetty 30.4.2012 (SYKE)

 

 

Kokemäenjoen vesistöalueella on viimeisen puolen vuoden aikana satanut poikkeuksellisen paljon, noin 40 % tavanomaista enemmän. Järvien vedenkorkeudet ovatkin lumen sulamisen myötä monin paikoin kasvaneet tai kasvamassa varsin suuriksi. Pienissä järvissä vedenkorkeudet ovat nyt korkeimmillaan ja kääntyvät lähipäivinä laskuun ja suurissa järvissä vedenkorkeudet nousevat vielä pari viikkoa. Puujoen virtaama on pienentynyt huipustaan ja vesi laskenut pelloilta. Pääjärven vedenkorkeus on noussut poikkeuksellisen suureksi, mutta vedenkorkeuden nousu on nyt pysähtynyt ja vedenkorkeus kääntyy huomenna laskuun. Kokemäenjoen virtaama pysyy nykyisellään tai laskee hieman seuraavalla viikolla ja kevään virtaamamaksimi on jäämässä keskimärääistä pienemmäksi. Porissa Kokemäenjoen vedenkorkeus on 25 cm yli ajankohdan keskitason ja pysyy lähipäivinä nykyisellään.

Längelmäveden ja Hauhon reitillä luonnontilaisten järvien vedenkorkeuksien ovat lumien sulaessa nousseet jo keskimääräistä vuoden suurinta vedenkorkeutta korkeammalle ja suuret järvet nousevat edelleen. Mallasveden, Längelmäveden ja Iso-Roineen ennustetaan nousevan toukokuun puoliväliin mennessä vielä 5-30 cm nykytasoltaan eli 15-35 cm tavanomaista korkeammalle. Ennustettu suurin vedenkorkeus on keskimääräiseltä toistumisajaltaan 5-10 vuotta, mutta viimeksi vesi on noussut yhtä korkealle vuonna 1995. Myös Äväntäjärven, Kukkian ja Kuohijärven vedenkorkeudet ovat nousseet tai nousemassa selvästi keskimääräistä korkeammalle. Äväntäjärven vedenkorkeus on suurimmillaan sitten vuoden 1988, mutta nousu on nyt pysähtymässä. Kokemäenjoen vesistöalueen pohjoisosassa Tarjanne noussee toukokuussa tasolle 96,90-97,15 m+N60, noin 40 cm korkeammalle kun se oli viime tammikuussa. Myös Keurrusselkä noussee 25-40 cm tavanomaista korkeammalle.

Suurista tulovirtaamista huolimatta säännösteltyjen Kyrösjärven, Vanajaveden ja Tampereen Pyhäjärven vedenkorkeuksien nousu loppukevään aikana on tavanomaista johtuen selvästi tavanomaista suuremmista juoksutuksista. Näsijärven vedenkorkeus on 40 cm yli ajankohdan keskitason ja myös Näsijärvellä kevään juoksutukset joudutaan pitämään selvästi tavanomaista suurempina, jotta vedenkorkeus saadaan pysymään alle säännöstelyn ylärajan.

Karvianjoen vesistössä kevään virtaamat ja vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun ja kevään virtaamamaksimit jäivät tavanomaista pienemmiksi. Isojärven vedenkorkeus on kääntynyt laskuun ja laskee seuraavalla viikolla yhä. Myös Poosjärven nousu vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt.

 

Sateinen syksy on saanut sammalet kukoistukseen. Suppismetsällä katse kiinnittyy  myös näihin kaunottariin jalkojen painuessa vihreänkirjavaan, pehmeään sammalmattoon. Tiesitko, että  Suomessa sammaleita on satoja eri lajeja?

 

Tunnetuimpia Suomen sammalsukuja ovat mm. karhunsammalet, kynsisammalet ja rahkasammalet.

 

Tutustu VALOKKI-kasvioon!

Karhunsammalten selauksen voit aloittaa tästä,  kynsisammelten kuviakin on pari kolme, rahkasammalkuvia löytyi kahdeksan!

Suppisten alla on sulkasammal, sen tunsitkin tietysti!

Sammalilla ei ole juuria eikä johtojänteitä , vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet suoraan ulkopintansa läpi.

Lehtisammalet kasvavat yleensä tiheinä yhdyskuntina, pehmeinä sammalmattoina yleensä maassa, puunrungolla, kivellä tai kannolla. Eräät sammalet kasvavat paikoilla, joissa muut kasvit eivät menesty, kuten synkän metsän pohjalla, jossa ei ole riittävästi valoa muille kasveille, tai kiven- tai kallionpinnalla, jossa ei ole juurikaan ravinteita. Jotkin lajit viihtyvät monenlaisissa ympäristöissä, mutta monet ovat hyvin tarkkoja kasvuympäristönsä suhteen (paljas maa, lahopuu, varjoisuus, pH, jne). Jotkin sammallajit ovat herkkiä ilmansaasteille ja siksi niitä voidaan käyttää ympäristön tilan bioindikaattoreina. Sammalia kasvaa myös soilla, jossa ne ovat olennainen osa muiden kasvien kasvualustaa ja vetisen maaperän rakennetta. Suon sammalista muodostuu ajan myötä turvetta, kun sammalet kasvavat ylöspäin jättäen vanhemmat osat alleen. Monet sammalet voivat kestää pitkän kuivumisen, ja ne jatkavat kasvua heti saatuaan vettä.

Lähde:

WIKIPEDIA