Saukonsuo, Parkano

Saukonsuo


Sijainti: reilut 10 kilometriä Parkanon keskustasta luoteeseen, Kovesjärven koillispuolella.


Kuvaus: Saukonsuo on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas alue. Se on pääosin
luonnontilainen. Saukonsuo on mukana jo vuonna 1990 ilmestyneessä Parkanon arvokkaat
luontokohteet -julkaisussa (Tampereen seutukaavaliitto ja Parkanon ympäristönsuojelulautakunta,
julkaisu D 106, Tampere 1990).
Saukonsuo mainittiin ensimmäisen kerran suojelunarvoisena kohteena jo vuonna 1971, kun se oli
mukana Tampereen seutukaava-alueen luonnonsuojelun perusselvityksessä ja alustavan
suunnitelman kohteena (Parkanon arvokkaat luontokohteet, 1990).

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) selvityksen mukaan Saukonsuo on pienehkö ja varsin
tyypillinen välipintainen aapasuo. Suo on keskiosiltaan ja monin paikoin myös reunaosiltaan
ojittamaton. Suon länsiosassa virtaa piilopuro, jonka varrella on edustavia metsäsaarekkeita.
SYKE:n mukaan Saukonsuon hydrologian luonnontilaisuus on varsin hyvä. Teknisesti
mahdollisuudet suon hydrologisen tilan parantamiseen olisivat myös erittäin hyvät.
SYKE toteaa, että Saukonsuo on suoyhdistymätyypiltään välipintainen keskiboreaalinen aapasuo.
Pääosiltaan suo on välipintaista aapasuota, mutta suon pohjois- ja eteläosissa on jonkin verran myös
rimpisyyttä. Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot ovat sekä Etelä-Suomessa että koko maassa
erittäin uhanalaisia. Keidassuoalueen aapasoiden arvioitiin olevan vielä keskimääräistä

uhanalaisempia. Välipintaisten keskiboreaalisten aapasoiden tulevaisuuden uhkia ovat erityisesti
vanhojen ojitusten ja kunnostusojitusten vaikutukset, turpeenotto ja metsien uudistamis- ja
hoitotoimet.
Arvioinnissa todettiin, että turpeennosto voi olla välipintaisille keskiboreaalisille aapasoille
tulevaisuuden uhkatekijä yksittäisillä suoalueilla, vaikka valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla
pyritään rajoittamaan ojittamattomien soiden käyttöä.
Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin myös luettelo Suomen
kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Vastuuluontotyyppien tarkastelualueena oli Eurooppa.
Välipintaiset keskiboreaaliset aapasuot on kansainvälinen vastuuluontotyyppi, ja niiden
säilyttämisestä arvioitiin Suomella olevan suuri vastuu (25-40 % Euroopan edustavista esiintymistä
on Suomessa).
Saukonsuolla esiintyviä uhanalaisia suotyyppejä ovat metsäkortekorpi (erittäin uhanalainen),
mustikkakorpi (vaarantunut), korpiräme (vaarantunut), kalvakkaräme (vaarantunut), kalvakkaneva
(vaarantunut), saraneva (vaarantunut) ja sararäme (Etelä-Suomi vaarantunut). Saukonsuolla
esiintyviä, Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä suotyyppejä ovat tupasvillaräme, isovarpuräme ja
rimpineva.
Saukonsuo on linnustollisesti tärkeä alue. Pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa kurki (1
reviiri), tuulihaukka (1 reviiri), niittykirvinen (2 reviiriä), valkoviklo, kapustarinta, taivaanvuohi,
metso (silmälläpidettävä) ja laulujoutsen sekä alueellisesti uhanalaiset riekko (2 reviiriä) ja liro (1
reviiri). Lisäksi alueella tavataan muuttoaikana metsähanhia (alueellisesti uhanalainen). Joutsenen
havaittiin pesivän Saukonsuolla vuonna 2009.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan eteläisenä aapasuona Saukonsuo on erittäin arvokas ja reunaalueiden osittaisesta ojittamisesta huolimatta hydrologisesti toimiva aapasuokokonaisuus.

Pirkanmaalla ojittamattomia aapasuokokonaisuuksia on jäljellä pääasiassa vain suojelualueilla.

Pirkanmaan suoluonnon tila -selvityksessä Saukonsuo sisältyy Häädetkeitaan-Puurokeitaan
suovyöhykkeeseen, jonka eteläosan laajemmista, suojelualueiden ulkopuolisista ojittamattomista
soista on selvityksen ilmestymisen jälkeen jo kaksi, Parkanon Rukoneva ja Kankaanpään
Hirvikeidas, valjastettu turpeenottoon.

Saukonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa palautui KHO:n päätöksellä alkuasetelmiin. Turvetuotanto tulii ohjata luonnontilaisuutensa menettäneille vähäarvoisimmille suoalueille. Saukonsuon luontoarvot ovat suuret.