Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys , tuttavallisesti YSY

SYKE/ Luonnonkirjo/ 2014

 

 

Riekkojen soidinaikaa!

 

Kuuntele : http://areena.yle.fi/1-3325008, Minna Pyykön maailma

Hannu Latvajärvi ja Minna Pyykkö tuulisella riekkosuolla

 

Riekon jälkiä  jo soiden reunoilla

 

Talvisin riekot elävät parvissa ja käyttävät ravintonaan pajun ja koivun silmuja sekä oksanpätkiä. Ruokailujen välillä linnut vetäytyvät lumen alle kieppiin energiaa säästääkseen sekä suojaan pedoilta Metsäalueen riekot eivät talvisin liiku paria kilometriä enempää, jos sopivia ravintokohteita on riittävästi tarjolla.

Valon määrän lisääntyessä keväällä, talviparvet hajoavat. Riekot hakeutuvat pälviin syömään mustikan versoja, edellisvuotisia puolukoita, variksenmarjoja, karpaloita , tupavillan kukkasilmuja ja kortteita. Samalla koiraat hakeutuvat mahdollisille pesimäpaikoille reviiriä valtaamaan. Koiraan valtaama  reviiri on usein pitkänomainen seuraten suon laitaa. Riekot puolustavat reviiriään vain hämärän tunteina. Ensimmäisten rahkasammalmättäiden pilkottaessa lumen alta maalis - huhtikuussa tällainen käytös on vahvimmillaan.

Ääntely kiivainta auringonlaskun jälkeen tai varhaisaamuna

 

Keväisellä riekkosuolla koiraiden ääntely on kiivainta puoli tuntia auringon laskun jälkeen, sekä aamuisin puolituntia ennen auringon nousua. Kevään edetessä ääntelyjaksot pitenevät ja lähenevät keskiyötä valojakson  pidentyessä. 90 % pariutuvista koiraista vastaa äänitrapin ääntelyyn muutamien minuuttien kuluessa. Ääni kantaa hyvin.Reviirin valtauksessa tärkeintä on tarjota pesäpaikka kuivalta maalta naaraalle. Pesät sijaitsevat aina kosteikon äärellä.Naaraat haluavat pesiä lähellä suota, jonne ne johdattavat poikaset ruokailemaan.

Riekot  ovat  reviiriuskollisia jolloin koiraat pyrkivät vuosittain valtaamaan saman alueen reviirikseen . Koiras harvoin valtaa maastona uuden reviirin, joka ei sisällä osia sen edellisestä reviiristä. Naarailla on taipumus pesiä samassa paikassa, etenkin jos pesintä on edellisvuotena onnistunut.

Ojitus köyhdyttänyt ja yksipuolistanut kasvillisuutta

 

Suomessa 1950- ja 1960 luvuilla harjoitetun intensiivisen ojituksen vaikutukset kasvillisuuteen suuremmassa mittakaavassa näkyvät vasta nyt. Ojittaminen homogenisoi kasvillisuutta, tämä näkyy kanervan, variksenmarjan, vanamon, riidenlieon, pikkukarpalon , isokarpalon, puolukan ja etenkin sarojen peittävyyden laskuna. Varpujen valta-asema on siirtynyt peittävyydessä sammalille. Etenkin naaraiden keväisenä ravintona tärkeän tupasvillan peittävyys on laskenut 70 % 1950- luvulta. Ojitetuilla alueilla mustikka marjoo vähemmän, mutta myös sen peittävyys on laskenut. Mustikan peittävyyden lasku vaikuttaa niiden lehtiä syövien perhosten toukkien määrään, mikä vaikuttaa etenkin poikasten ravintoon.

Yli 15 vuotta sitten ojitetut alueet eivät enää sovi elinympäristöiksi kanalintupoikueille.

Ojitetuilla alueilla poikasille vahingollisimpia tekijöitä ovat kuivuuden vaikutukset hyönteislajistoon sekä kasvillisuuden kasvanut korkeus, joka vaikeuttaa ravinnonsaantia ja altistaa kastumiselle Kastuttuaan poikaset voivat kylmettyä hengiltä.

Riekot esiintyvät avosuon läheisyydessä

Riekkohavainnot tehdään useimmiten alle 100 metrin päässä avosuosta, vain pieni osa havainnoista yltää yli 200 metrin etäisyydelle. Havumetsäalueen riekkojen esiintyminen kytkeytyy avosoihin.

Koirasriekkojen esiintyminen avosuon laitamilla voi selittyä turvan hakemisella. Riekko on kömpelö lentäjä ja avoimessa maastossa se voi havaita saalistajansa ajoissa. Ojitetuilla alueilla riekkoja päätyy saaliseläinten ravinnoksi. 

Alueellisesti uhanalainen

 

Suomen riekkokanta on taantunut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa riekko on paikallisesti kadonnut. Kannanlaskun syynä pidetään metsärakenteen muutoksia, etenkin soiden ojitusta. Ojitetuilla alueilla lisääntymismenestys on heikompaa: kasvillisuuden muutokset tarjoavat vähemmän poikasajan ravintoa, pesien tuhoutuminen ja poikasten kuolleisuus suurempaa. Ojalinjat kasvattavat aikuisiin lintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta.

Turpeenottoalue ei tarjoa elinympäristöä

Vaikka riekkoja tavattaisiinkin turvetuotantoalueiden yhteydessä, ei turvetuotantoalue voi tarjota elinympäristöä linnuille, etenkään sopivaa ravintoa poikasille. Riekkokannan taantuminen korostaa soiden ennallistamisen tärkeyttä. Ennallistamistoimia suunnitellessa tulee huomioida riekkojen vähäinen liikkuvuus Tällöin soiden tulisi olla vahvasti kytkeytyneitä, jotta riekot niille löytäisivät ja voisivat liikkua niiden välillä

 

Lähde: Ilpo Lahtinen, Emilia Osmala Pro Gradu 2012

 

Kiitos Minna Pyykkö ihastuttavasta kerronnasta, luontoajatuksista ja koskettavasta kuvataiteesta YSYN LUONTOILLASSA.

Tapaamisiin 18.3.2016  klo 9-11 Parkanon torilla 

MILJOONA LINNUNPÖNTTÖÄ TALKOISSA! 

TERVETULOA!

 

 

 


 

 


 

 

 

YSY kuuluu NORPPAPERHEESEEN!

 

Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry on Suomen luonnonsuojeluliiton ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin paikallisyhdistys. Kuulumme siis Norppaperheeseen!

Liittymällä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi, olet jäsenenä myös haluamassasi paikallisyhdistyksessä. Me toimimme Parkanossa, Karviassa ja Kihniöllä.

Tule mukaan! http://www.sll.fi/lomakkeet/liittymislomake

Olitpa jäsen tai et, olet lämpimästi tervetullut retkillemme ja avoimiin yleisötilaisuuksiin myös koko perheen ja ystävä- tai tuttavaporukan kesken!

 

Jos haluat luonnosta nauttimisen lisäksi toimia ympäristön tai luonnon monimuotoisuuden säilymisen puolesta, löydämme varmasti sinulle sopivaa tekemistä.

Luonnonsuojeluliiton suojelutyön arvoja ovat luonnon kunnioittaminen, ihmisen luontosuhteen säilyttäminen ja vahvistaminen sekä terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön vaaliminen.

 


Kuuntele!

YSYN LOGO:

Ilpo Lahtinen 2013

 

 

Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys

Kevätpukuinen riekko on kuvalinkki LuontoPortin riekkosivuille. Kuvan copyright Jari Peltomäki/ LuontoPortti
YSYN Riekot- sivuilla artikkeli alueellamme tehdystä pitkäjänteisestä riekonsuojelutyöstä.

Kuva Ilpo Lahtinen ©

Lähde sinäkin metsäkävelylle 

Käenkosken Rantareitille 

ja nauti luonnon elvyttävästä 

voimasta metsän siimeksessä

ja veden äärellä

 

Kuva on linkki sivulle :
http://www.sll.fi/mita-me-teemme/suot/turpeenkaivuun-vesistohaitat
PDF-tiedostosuuri-suomalainen-ymparistohuijaus.pdf (3.5 MB)
Suuri suomalainen ympäristöhuijaus 4.4.2014 Risto Sulkava
PDF-tiedostovastuutonvapo_flyer.pdf (3.4 MB)
PDF-tiedostoTurpeenkaivun haitta-arvioinnin sudenkuopat 17.8.1012.pdf (4.2 MB)